Kuressaari nähtävyydet: löytyi 9, näytän sivun 1/1
1
| Aavikun Talomuseo, Vallimaa k. 7,
Kuressaari,
Saarenmaa |
sijainti kartalla |
| Puh: +372 455 7583 |
|
| www.saaremaamuuseum.ee
|
|
|
AAVIKUIDEN TALOMUSEO (Vallimaa k. 7).
1800-luvun lopussa oli Kuressaaressa Sepa katu 9 (myöhemmin Vallimaa 7)
sijaitseva talo ja tontti puutarhurin Johann Brennerin (1834 – 1892)
omaisuudessa. Omistajan kuoleman jälkeen osti sen Kuressaaren kauppias
Jakob Aavik (Joosep Aavikun isä) veljelleen Mihkel Aavikulle (Johannes
Aavikun isä). Johannes Aavik asui vanhempiensa kotona oppilaana v. 1898
– 1902 ja myöhemmin v. 1919 – 1926 kun hän oli viron kielen opettajana
töissä Saaremaa Ühisgümnaasiumissa. Vuodesta 1961 hänen kuolemaan asti
v. 1989 talo oli Joosep Aavikun koti. 19. kesäkuuta v. 1992 tässä
avattiin Saarenmaan museon osastona Johannes ja Joosep Aavikun
Talomuseo. |
|
|
|
| Laurentiuksen kirkko, Tallinna 13,
Kuressaari,
Saarenmaa |
|
sijainti kartalla |
|
|
| www.teelistekirikud.ekn.ee/fi_maakond.php?mk=Saaremaa
|
|
|
| Kuressaaren historiallisella pääaukiolla on kahden ruotsinaikaisen rakennuksen, raatihuoneen ja vaakahuoneen ohella olennaiseksi dominantiksi omalaatuinen Laurentiuksen kirkko. Ensimmäinen pyhäkkö, joka tuhoutui tulipalossa v. 1612, oli linnan lähellä nykyisen linnanpuiston alueella. Todennäköisesti pian tulipalon jälkeen saatiin tontti uuden pääaukion läheisyyteen sekä luultavasti v. 1630 uusi kirkko tuli täällä valmiiksi.Sen rakennuksen perusta on suorakaiteen muotoinen ja sen muurit muodostavat nykyisen runkohuoneen. Pohjansodassa v. 1710 poltettu kirkko jälleenrakennettiin seuraavilla vuosikymmenillä ja lisättiin myös kuoritila (vihkiminen v. 1929). Vielä kerra kirkko paloi v. 1828 ja rakennettiin entiselleen arkkitehti Heinrich Löwenerin johdolla v. 1835-1836, kun se sai nykyisen ulkomuodonsa. |
|
|
|
| Kuressaari - Kuressaaren kaupungin matkailuneuvonta, Tallinna 2,
Kuressaari,
Saarenmaa |
|
sijainti kartalla |
| Puh: +372 453 3120, +372 455 0550, Faksi: +372 453 3120 |
 Lähetä sähköpostia |
|
|
|
|
Kuressaaren kaupunki. Saarenmaalla, Itämeren yhdellä suuremmalla saarella sijaitsee
Kuressaari – arvonsa tunteva ja hurmaava pieni kaupunki. Leudon
ilmaston, terveyttä vaalivien kylpylähotellien ja kauniin merinäköalan
kaupunki on vakiinnuttanut asemansa matkailijoiden sydämessä, sillä
tällä kaupungilla on tarjottavanaan jotain, mitä ei löydy mistään
suurkaupungista. Tässä kaupungissa varjoisat puistotiet ja klassista
tyyliä edustavat rakennukset toimivat vastapainona seitsemänsataa
vuotta vanhalle piispanlinnalle ja nykyarkkitehtuuri puolestaan luo
ujoja silmäyksiä 1300-luvulta peräisin oleviin linnanmuureihin.
Kuressaare
on yhtä aikaa nykyaikainen ja historiallinen, uudistusmielinen ja
vanhoillinen, vaatimaton ja tyylikäs.
Parituntisen
kävelyretken aikana silmien eteen piirtyy merellisen kansan historia
kaupungissa, joka sai kaupunkioikeutensa tanskalaiselta herttua
Magnukselta jo vuonna 1563. |
|
|
|
| Kuressaaren Piispanlinna ja Saarenmaan museo, Lossihoov 1,
Kuressaari,
Saarenmaa |
|
sijainti kartalla |
| Puh: +372 455 7541 |
| Lähetä sähköpostia |
| www.saaremaamuuseum.ee
|
|
|
| 1300-luvulla rakennettu kaupungin tärkein nähtävyys on Kuressaaren Piispanlinna, joka on kaikkein
parhaiten säilynyt keskiaikainen linnoitus koko Baltiassa.
Konventtirakennus muodostaa pohjamuodoltaan neliön, pituus noin 43
metriä. Pohjoisella sivulla on 2 tornia, vahtitorni Pikk Hermann ja
puolustustorni Sturvolt. Pohjoisella sivulla on myös linnan
sisäänkäynti. Lohkotuista dolomiittiplokeista tehdyn rakennuksen
keskellä on neliömainen piha, jota toisessa ja kolmannessa kerroksessa
ympäröi suljettu ristikäytävä. Linnassa saa nähdä laajoja
museonäyttelyitä Saarenmaan historiasta ja luonnosta, vierailla
taidenäyttelyissä sekä kuunnella konsertteja. |
|
|
|
| Kuressaaren Raatihuone, Tallinna 2,
Kuressaari,
Saarenmaa |
|
sijainti kartalla |
|
|
|
|
|
|
| Pohjoismaista barokkityyliä edustava yksinkertainen ja ankara, mutta ylhäisenä vaikuttava huone rakennettiin vuosina 1653-1670 ruotsalaisen pohatan kreivin Magnus Gabriel De la Gardien aloitteesta. Kuressaaren raatihuoneen julkisivun merkittävä elementti on barokkimainen kiviportaali. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää portaalin yllä sijiatsevaan dolomiittilaatoista tehtyyn karniisiin, jonka yllä dolomiittivoluuttien välillä on ornamentoitu musta kartussi, jossa kultaiset kirjaimet. Teksti on latinankielinen ja korostaa talon yhteiskunnallista omituisuutta:
SEMPER OFFICIO FUNGITUR UTILITATI HOMINUM CONSULENS ET SOCIETATI ANNO MDCLXX
Tätä tekstia on aikaisemmin käännetty monella tavalla. Viimeinen käännös vuodesta 1995 on seuraava: ”AINA TÄYTTÄÄ HÄN VELVOLLISUUTENSA IHMISTEN HYÖDYKSI, KYSYMÄLLÄ SIKSI KANSALAISILTA NEUVOA. VUONNA 1670” (kääntäjä I.H.Jarvet). Teksin yllä ovat kohokoristeina kaksi siivellistä leijonaa, jotka pitävät kaupungin vaakunasta, käydetty on myös kasviaihetta. Raatihuoneen salin katossa on isoin palttinakattomaalaus Virossa – pituus 5,5 metriä ja laajuus 7,8 metriä. |
|
|
|
| Vaakahuone, Tallinna 3,
Kuressaari,
Saarenmaa |
|
sijainti kartalla |
|
|
|
|
|
|
| Vastapäätä raatihuonetta, keskusaukiolla sijaitsee vuonna 1663 valmistunut barokkimainen vaakahuone, ainoa sen rakennustyypin jäljelläoleva edustaja Virossa. Vaakahuoneessa olivat tarkat leimalliset vaa'at, joita käytettiin torilla kaupanteossa. Ajanmittaan rakennuksen funktio on muuttunut. Vaakahuoneen lisäksi oli rakennuksessa 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa kaupungin vartiomiehistö, 1800- ja 1900-luvulla Kuressaaren majatalo. Vuosina 1980-1982 tehdyissä restauroinnissa palautettiin kenttätutkimuksissa selvinnyt julkisivun alkuperäinen ulkonäkö ja 1700-luvulta peräisin oleva tilojen jaotus. Arkkitehti L. Hansar, historiantutkija A.-M. Hallik. |
|
|
|
| Ortodoksinen Pyhän Nikolain kirkko, Lossi 8,
Kuressaari,
Saarenmaa |
|
sijainti kartalla |
|
|
| www.teelistekirikud.ekn.ee/fi_maakond.php?mk=Saaremaa
|
|
|
| Vuonna 1790 rakennettu kirkko on kolmilaivainen, vaatimattomassa myöhäisklassisessa tyylissä. Kolmeosallinen portti, peräisin noin samalta ajalta, on kiinnostava. Sen pääsisäänkäytävän molemmalla puolella olevasta seinäpinnasta uloavat kaksi puolipylvästä doorialaisineen kapiteeleineen.Portin osia yhdistää holvikaari, jonka yllä, juuri karniisin alla on friisi triglyyfeineen – motiivi, joka klassiseen tyyliin tuli Vanhasta Kreikasta, jossa se oli erittäin tyypillistä. Seinäpinnat ovat massiivisisa. Holvikaaria koristavat lukonkivet. Molempaa portin puolta yhdistää karniisi, jossa pieni päätykolmio. Metallisäleikkö on sepäntyön mainio esimerkki. Erittäin kauniit ovat klassiset ornamentit, nk. riippuvat huivit. |
|
|
|
| Ritarikunnan talo, Lossi 1,
Kuressaari,
Saarenmaa |
|
sijainti kartalla |
|
|
|
|
|
|
| Nykyisen Saaren lääninhallituksen talo rakennettiin 1700-luvun lopussa. Saarenmaan ritarikunta oli ostanut talon Dellingshausenilta v. 1800, jotka käyttivät tätä kivitaloa, jossa on tilavat kellaritilat, ostetun viljan varastoinniksi.Keväällä vili vietiin pikkulaivoilla Riikaan tai lastattiin tässä samassa Kuressaaren redillä Länsi-Euroopasta tulleille isoille laivoille. Rakennuksen perusta on symmetrinen ja se on korkealla kivijalkakerroksella, joka valtiollisen itsenäisyyden aikana oli käytössä kauppatiloina. Sitten rakennettiin vielä lisäksi apteekki-osa, joka on aika hyvin sovitettu kokonaisuuteen. Taloa koristavat kaari-ikkunat, pilastereiden rivi, laajat profiloidut karniisit ja v. 1976 entiselleen rakennettu parveke dolomiittipylväkköineen. |
|
|
|
| Vapaussadassa kaatuneiden saarelaisten muistomerkki, Lossi 1,
Kuressaari,
Saarenmaa |
|
sijainti kartalla |
|
|
|
|
|
|
| Lossin-kadun alussa Saaren lääninhallituksen taloa vastapäätä seisoo yhden tunnetuiman virolaisen kuvanveistäjän Amandus Heinrich Adamsonin v. 1928 tekemän pronssiveistoksen kopio. Patsas on pystytetty Vapaussodassa (1918 – 1920) kaatuneiden muistoksi. 18. kesäkuuta v. 1941 venäläinen NKVD purkii patsaan. Kuvanveistos löydettiin syksyllä v. 1941 ja pantiin takaisin vanhalle paikalle. Toista kertaa patsas poistettiin huhtikuussa v. 1945, kun venäläiset sotajoukot tulivat taas Saarenmaalle. Venäläiset merivoimien sotilaat veivät sen pois ja oletetaan, että se upotettiin mereen, tähän asti se ei ole löytynyt. Leisistä, Saarenmaalta kotoisin oleva kuvanveistäjä Mati Varik palautti piirustusten mukaan sotilaan pronssipatsaan, ja 23. kesäkuuta v. 1990, virolaisten voitonpäivällä, patsas pantiin taas paikalleen. |
|
|
|
1 |
|
|
ViroWeb kilpailu!
sää Virossa
