Carl
Robert Jakobson (1841 - 1882) oli viimeistä edellisen vuosisadan
tunnetiun Viron yhteiskunnallinen vaikuttaja. C.R.Jakobson oli
ammatiltaan koulunopetaja. 1860. luvulla hän liityi
feodalisminvastaiseen kansallisuus liikuntaan ja nousi pian sen
demokraattisen linjan johtomieheksi. Yleisyys tutustui Jakobsoniin kuin
rohkeaan kirjailijaan Eesti Postimees sanomalehdessä; koulukirjassa
Kooli Lugemise Raamat koulukirjassa ja muissa erilaisissa
oppikirjoissa. Hän kirjoitti kansallisuuspolitiiseltä tehokkaat Kolme
isänmaallista puhetta. C.R.Jakobson innosti virolaisia taisteluun
itsenäisyydensä puolesta. V.1874 ostettu Kurgjan kartano antoi
C.R.Jakobsonille mahdollisuuden yhdistäen maataloustiede ja praktiikka
kehittää Viron olosuhteisiin sopivaa maaviljelustekniikkaa. Jakobson
perusti Kurgjalle koetalouden ja maanviljelyskoulun. Pärnun joen
vasemmalle rannalle hän suunnitteli uudet sivurakennukset. Ensimmäisenä
valmistui (v.1875) tallista, sikalasta, lammas- ja nautakarjasuojista,
rehukeittiöstä ja maidon säilytyshuoneesta navetta. Talon rakentamisen
ohella jatkui hänen kirjallinen ja yhteiskunnallinen toimintansa. Jakobsonin
kuoleman jälkeen asuivat Kurgjalla hänen puolisonsa ja lapset. He
säilityivät huolelliseti aatemiehen isänsä muistoa. Kunniaksi
Jakobsonin perheelle avattiin Kurgjalla v.1948 memoriaalimuseo.
Kurgja-Linnutaja otettiin valtionsuojeluksen alaiseksi. Rakennuksille
on annettu C.R.Jakobsonin-aikoinen ulkonäkö. Kartanotalossa, museon
päähuoneessa, sijaitsee C.R.Jakobsonin elämää ja toimintaa ilmaiseva
näyttely.
ViroWeb kilpailu!
sää Virossa
sijainti kartalla
Lähetä sähköpostia 
