| Aavikun Talomuseo, Vallimaa k. 7, Kuressaari,
Saarenmaa |
sijainti kartalla |
| Puh: +372 455 7583 |
|
| www.saaremaamuuseum.ee
|
|
|
AAVIKUIDEN TALOMUSEO (Vallimaa k. 7).
1800-luvun lopussa oli Kuressaaressa Sepa katu 9 (myöhemmin Vallimaa 7)
sijaitseva talo ja tontti puutarhurin Johann Brennerin (1834 – 1892)
omaisuudessa. Omistajan kuoleman jälkeen osti sen Kuressaaren kauppias
Jakob Aavik (Joosep Aavikun isä) veljelleen Mihkel Aavikulle (Johannes
Aavikun isä). Johannes Aavik asui vanhempiensa kotona oppilaana v. 1898
– 1902 ja myöhemmin v. 1919 – 1926 kun hän oli viron kielen opettajana
töissä Saaremaa Ühisgümnaasiumissa. Vuodesta 1961 hänen kuolemaan asti
v. 1989 talo oli Joosep Aavikun koti. 19. kesäkuuta v. 1992 tässä
avattiin Saarenmaan museon osastona Johannes ja Joosep Aavikun
Talomuseo. |
|
| Carl Robert Jakobsonin talomuseo, Kurgja, Vändra,
Pärnumaa |
|
sijainti kartalla |
| Puh: +372 44 58 171 |
 Lähetä sähköpostia |
| www.kurgja.ee
|
|
|
Carl
Robert Jakobson (1841 - 1882) oli viimeistä edellisen vuosisadan
tunnetiun Viron yhteiskunnallinen vaikuttaja.
C.R.Jakobson oli
ammatiltaan koulunopetaja. 1860. luvulla hän liityi
feodalisminvastaiseen kansallisuus liikuntaan ja nousi pian sen
demokraattisen linjan johtomieheksi. Yleisyys tutustui Jakobsoniin kuin
rohkeaan kirjailijaan Eesti Postimees sanomalehdessä; koulukirjassa
Kooli Lugemise Raamat koulukirjassa ja muissa erilaisissa
oppikirjoissa. Hän kirjoitti kansallisuuspolitiiseltä tehokkaat Kolme
isänmaallista puhetta. C.R.Jakobson innosti virolaisia taisteluun
itsenäisyydensä puolesta.
V.1874 ostettu Kurgjan kartano antoi
C.R.Jakobsonille mahdollisuuden yhdistäen maataloustiede ja praktiikka
kehittää Viron olosuhteisiin sopivaa maaviljelustekniikkaa.
Jakobson
perusti Kurgjalle koetalouden ja maanviljelyskoulun. Pärnun joen
vasemmalle rannalle hän suunnitteli uudet sivurakennukset. Ensimmäisenä
valmistui (v.1875) tallista, sikalasta, lammas- ja nautakarjasuojista,
rehukeittiöstä ja maidon säilytyshuoneesta navetta. Talon rakentamisen
ohella jatkui hänen kirjallinen ja yhteiskunnallinen toimintansa.
Jakobsonin
kuoleman jälkeen asuivat Kurgjalla hänen puolisonsa ja lapset. He
säilityivät huolelliseti aatemiehen isänsä muistoa. Kunniaksi
Jakobsonin perheelle avattiin Kurgjalla v.1948 memoriaalimuseo.
Kurgja-Linnutaja otettiin valtionsuojeluksen alaiseksi. Rakennuksille
on annettu C.R.Jakobsonin-aikoinen ulkonäkö. Kartanotalossa, museon
päähuoneessa, sijaitsee C.R.Jakobsonin elämää ja toimintaa ilmaiseva
näyttely. |
|
| Dominiiklaste kloostri muuseum - Dominikaaniluostarin museo, Vene 16/18, Tallinna,
Harjumaa |
|
sijainti kartalla |
| Puh: +372 515 5489 |
| Lähetä sähköpostia |
| www.kloostri.ee
|
|
|
Tallinnan vanhassa kaupungissa pari sata askelta raatihuonen torista on mahdollisuus kokeilla keskiaikaista tunnelmaa. Siellä siaitsee rauhallinen pieni museo, jossa poikkeaminen virkistää mieltä ja sielua. Arkkitehtuurin lisäksi museossa saa tutustua Tallinnan keskiaikaisiin koristelaattoihin.
Dominikaanisen luostarin vanhojen upeiden holvikaarien alla voi tutkailla entisten kivimestareiden kädenjälkiä ja osallistua ohjelmissa soihtujen valossa.
Museo on ympäri vuoden auki ainoastaan tilaisuuksia ja ohjelmia varten!
Sisäinpääsu on Roomalais-Katolisen kirkon pihalta, Vene16/18. |
|
| Eesti Teatri- ja Muusikamuuseum - Viron teatteri- ja musiikkimuseo, Müürivahe 12, Tallinna,
Harjumaa |
|
sijainti kartalla |
| Puh: +372 644 6407 , +372 644 2132 |
| Lähetä sähköpostia |
| www.tmm.ee
|
|
|
| Viron Teatteri- ja Musiikkimuseo
Vuonna 1920 perusti taitelija ja kansanperinteen keräja August Pulst säveltäjän ja urkurin Peeter Südan Muiston Ikuistamisen Yhdistyksen Väliaikaisen Toimikunnan. Vuonna 1924 tämä yhdistys rekisteröitiin virallisesti ja Tallinnan Viron Museossa, joka sijaitsi Kadriorgin linnassa, avattiin Peeter Südan nimikkohuone.
Vuonna 1931 tämä yhdistys reorganisoitiin Musiikkimuseon Yhdistykseeen ja kokoelmat sijoitettiin Tallinnan Konservatorion tiloihin Müürivahekatu 12. Tämä merkitsi Musiikkimuseon alkua. Siellä asuu museo myös nykyään.
Viron Teatterimuseon Yhdistys perustettiin vuonna 1937. Aloitettin myös keräystöitä, mutta teatterimuseon perustamiseen joututtiin vasta vuonna 1941, jolloin teatterin ja musiikkin kokoelmat yhdistettiin Teatteri- ja Musiikkimuseoksi.
Teatterikokoelmien perustana oli 1940 luvun alussa näyttelijä Heino Vaksin museolle lahjoittamansa yksityiskokoelma.
Nykypäivällä on Viron Teatteri- ja musiikkimuseossa laaja eestin teatteri- musiikkiaineston arkisto, kirjasto, levy- ja taidekokoelmat sekä soittimenkokoelma, missä erittäin arvokkaat ovat eestiläiset kansasoittimet ja eestin mestareiden tekemänsä kotinurut. |
|
1 2
3
4
seuraavat
20 >> |
ViroWeb kilpailu!
sää Virossa
